Parempaa ajattelua
Ajattelun vallankumous
14.5.2016
0

Tämä blogi on julkaistu uudella omintakeisten ajattelijoiden foorumilla, sivustolla personalthinkers.com

Jatkossa blogini ilmestyvät siellä. Tervetuloa tapaamaan ajattelijoita tieteen, taiteen ja bisneksen maailmoista.

 

Katson nykyään televisiota edustajieni välityksellä. Twitter on tehnyt mahdolliseksi edustuksellisen demokratian soveltamisen television katseluun. Katsoisin mielelläni esimerkiksi A-studion keskusteluita, mutta en kestä keskustelun tuskaista tunnelmaa. Niinpä poimin keskeiset pointit Twitteristä myöhemmin.

YLE:n A2:n Taloustalkoot-keskusteluohjelmassa 18.4. suurinta kiinnostusta tuntui herättäneen Hjallis Harkimon kommentti:

– Li hei, montako yritystä sä oot perustanut, monessako yrityksessä sä oot ollut töissä, kun sä puhut noin viisaita?

Harkimon heitto herätti suurta paheksuntaa, jos kohta se sai ihailuakin osakseen. Jäin ihmettelemään paheksunnan perusteita. Harkimohan tuli vain viattomuuksissaan ilmaisseeksi vallitsevan päättelytavan. Aikamme arvostetuin tietämisen muoto on henkilökohtainen kokemus.

Jos jollakulla ei ole henkilökohtaista kokemusta esimerkiksi johtamisesta, hän on kelvoton lausumaan asiasta mitään. Jos tarjoaa yleistettävää tutkimustietoa, sitä ei useinkaan pidetä kiinnostavana: se tuntuu toisarvoiselta henkilökohtaiseen kokemukseen verrattuna. Tiede on julkisessa keskustelussa lähellä viihdeteollisuutta; sen pitää tuottaa hauskoja anekdootteja. Näin hiljattain vakavassa mielessä tehdyn tutkimuksen, jossa selvitettiin, ovatko blondit todella tyhmempiä kuin muut. Tulos oli se, että he ovat jopa aavistuksen verran fiksumpia kuin brunetit. Joskus tieteentekijät tuottavat vitsejä – kuten tässä esimerkissä – mutta se on harvinaista. Useimmat tieteentekijät pyrkivät metodisesti kunnianhimoisiin ratkaisuihin ja haluavat tuottaa kaikin puolin relevanttia ja merkityksellistä tietoa. Perustutkimus on tärkeintä kaikesta, koska vain siitä avautuvat tulevaisuuden sovellusmahdollisuudet. Se ylittää henkilökohtaisen kokemuksen rajat.

Tiedon maailman hegemonian pystyi aikaisemmin luomaan auktoriteetin avulla, ja auktoriteettihan on yksi vallan muodoista. Nyt auktoriteetit ovat romahtaneet. Esimerkiksi tiede, kirkko tai vallanpitäjät eivät enää pysty kehkeyttämään itselleen tiedon monopolia. Tämä on monella tavalla hyvä asia. Jos yksi vallankäyttäjä pääsee määräämään totuudesta, olemme hukassa. Auktoriteetin tilalle ei kuitenkaan ole tullut keskustelun mekanismia, joka auttaisi yhdistämään erilaisia henkilökohtaisia näkökohtia ja edistyvää tutkimusta. Taistelemme jatkuvasti siitä, kenen kokemus loppujen lopuksi on se, mihin pitäisi vedota. Ihmisillähän on kovin erilaisia kokemuksia, vaikka kaikki olisivat yhdessä kokemassa samaa asiaa. Kenen kokemus siis on se, jolla on eniten merkitystä?

Nyt on tehtävä tärkeä päätös. Käytämmekö voimamme maan ja maailman asioiden hoitamiseen vai keskinäiseen tappeluun? Tähän asti ihmiskunnan historiassa on ollut tapana tappaa vääräuskoiset tai muuten väärin ajattelevat. Viime vuosikymmeninä olemme heränneet uuteen todellisuuteen. Maailman suuret ongelmat eivät kunnioita valtakuntien, uskontojen tai eturyhmien rajoja. Kaikkia koskevien ongelmien ratkaisun tulee olla laajan yhteistyön tulos. Enää ei ole mahdollista saada omaa ajattelutapaansa vallitsevaksi totuudeksi, joten on kyettävä sovittelemaan erilaisia ajattelutapoja kokonaisuuden osiksi.

personalthinkers.com –sivusto pyrkii omalta osaltaan vastaamaan uuden ajattelun tarpeeseen. Runsaudensarvi oli yltäkylläisyyden ja vaurauden symboli antiikin aikoina. Ajattelutapojen runsaus voi olla kaikinpuolisen menestymisen perusta yhä edelleen. Ajattelun monimuotoisuus, thought diversity, on ollut viime vuosien uutuus organisaatioiden kehittämisessä. Käännän käsitteen sanalla monituumaisuus. Tuuma on paitsi ajatus myös pituusmitta. Kun tuumailemme asioista eri tavalla, mittaammekin asioita eri tavalla. Jos ihmisillä on vaikkapa menestyksestä erilaisia ajatuksia, he mittaavatkin menestymistä eri mittareilla.

Ajatusten runsaus mahdollistaa uusien näkökulmien valitsemisen. Yksilö ei ehdi ajatella kaikkia asioita juurta jaksain ja alusta alkaen. Hän valitsee usein jonkin niistä uskonnoista, jotka hänelle kasvuympäristössä tarjoutuvat. Hänen poliittinen kantansa syntyy olemassa olevista vaikutteista. Kun tarjolla on monimuotoista ajattelua, valittavia vaihtoehtojakin on runsaasti.

Moninaiset vaihtoehdot voivat olla myös ongelma. Psykologisesta taloustieteestä opimme, että ihminen saattaa jättää ajatusten valinnan sikseen, jos vaihtoehtoja on liikaa. Jos haluaa ostaa puolukkahilloa, ja erilaisia tuotteita on parikymmentä, hillo saattaa jäädä kauppaan. Ajatusten moninaisuus voi uuvuttaa samalla tavalla kuin hillojen paljous. Ihminen valitseekin fundamentalistisen, kaikin puolin ehdottoman vaihtoehdon. Olisiko niin, että moninaistuvassa ja monimutkaisessa maailmassa fundamentalismille on syntynyt uusi tilaus?

Ajatusten runsaudessa eläminen vaatii uusia taitoja. Eri asioiden tietäjät, jotka tulevaisuudessa keskustelevat tällä sivustolla, tarjoavat monenlaisia ajatusvirikkeitä. He ovat myös keskenään erimielisiä, mutta opettavat esimerkillään rakentavaa erituumaisuutta. Maailman viheliäiset ongelmat vaativat kykyä kohdata erilaisten ajatusten tuolla puolen.

 

 

Kirjailija

Yksilön ja yhteisön vastuuta

Tämä blogi on julkaistu uudella omintakeisten aj...

Lue lisää

On 0 kommentit