Parempi yhteiskunta
Talousviisaus ja innovaatiot
11.3.2014
0

”Professorien sanoma saisi johtaa tekoihin” otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa 1.3. Mitä kansalainen tekee, kun hesari suosittelee ”taloustieteen kolmen suomalaisen huipun” raporttia? Rientää tietenkin valtioneuvoston sivuille printtaamaan ilmaista (?) muistiota.

Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola ovat kirjoittaneet Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset –raportin. Tekstissä käsitellään paitsi talouden tilaa myös tietä eteenpäin.

Ekonomisteja kutsutaan nykyisin talousviisaiksi. Tähän ”viisauven lajiin” kuuluu myös omanlaisensa kielenkäyttö. Raportissa kerrotaan, että jos suomalaisia tuotteita ei saada ulkomaille kaupaksi, eikä uutta tuotantoa perusteta, julkisella sektorilla on jatkossakin liian vähän rahaa. Asiaa ei tietenkään sanota näin, vaan viisaammin: ”Viennin ja investointien kasvu on välillisesti tärkeää myös julkisen talouden rahoitusalijäämän pienentämisen kannalta (vrt. Liite s. 25-26.) Jos kannattavuus ja kilpailukyky ovat riittämättömiä investointien ja viennin kasvattamiseksi, on uhkana joutua kierteeseen, jossa kituva kasvu johtaa alati suuriin alijäämiin.” Jos kielenkäyttö tuntuu ei-ekonomistin mielestä hankalalta, se ei haittaa. Ekonomistien innoittamana aloitan käsityskykyni aleneman korjaustoimenpiteiden vähittäisen uudistamisen tällä hallituskaudella, porrastamatta. Ja opettelen viisaiden kieltä: talousviisaan mielestä vähenemisen kasvun pitää koko ajan pienentyä.

Kun kielikuilun yli on päästy, alkaa sisällön analyysi. Taloustilanteen kuvaus kuulostaa viimeaikaisen keskustelun pohjalta tutulta, joten sitä ei liene tarpeen tarkemmin selostaa. Lisäksi uskon todennäköisemmin ymmärtäväni toimenpideosaa. Siitä poimin yhden, mielestäni erityisen kiintoisan jakson: innovaatiotoiminnan. ”.. Innovaatiotoiminta ei ensisijaisesti ole neronleimausten metsästämistä vaan systemaattista, jatkuvaan oppimiseen perustuvaa määrätietoista työtä. Suuret ideat syntyvät lähes aina sattumanvaraisesti pienempiä ongelmia ratkaistaessa.”

Kuulostaa lohdulliselta. Jatko kuitenkin hämmentää. Tutkijoiden mukaan ”ei ole kovinkaan hyödyllistä haikailla uraauurtavien innovaatioiden perään, kuten Suomessa joskus tehdään.” On tuottavampaa ”ottaa oppia muualta hyödyntämällä maailmalla kehitettyjä ideoita ja käyttämällä imitaatiota keinona tehdä paluuta esimerkiksi ICT-osaamisen eturintamaan. Hesari kiinnitti huomiota juuri tähän kohtaan tiivistämällä olennaisen: ”Professorit suosittelevat hyödyntämään maailmalla jo kehitettyjä ideoita ja kopioimaan niitä.” Myös tutkijoiden omassa tekstissä sanotaan, että Suomen talouskasvu oli 1900-luvulla nopeaa, kun ulkomailta opittiin ja kopioitiin ratkaisuja ja ostettiin parhaita teknologioita, joita pienesti paranneltiin.

Lukuisia kysymyksiä herää. Mihin tarvitaan korkeatasoista korkeakoululaitosta (s. 9)? Kai inhimillisiä kopiokoneita saadaan vähemmälläkin aikaiseksi. Tekijät kuitenkin palaavat kopioimisen teemaan tässäkin yhteydessä: kun perustutkimukseen panostetaan, se edistää uuden tiedon tuotantoa ja parantaa ”mahdollisuuksia hyödyntää muualla kehitettyä tietoa.”

Miksi ajatus järkyttää? Suomalaisuuteen kuuluu ajatus keksijäkansasta, joka tuottaa mitä kummallisimpia innovaatiota. Omaperäisyys ja aitous ovat meillä huikeassa kurssissa. On ajateltu, että menestymisen mahdollisuutemme on juuri keksinnöissä. Vihreän talouden alueella uusien innovaatioiden katto ei edes häämötä. Pikemminkin ongelma on ollut siinä, että olemme tehneet viljalti keksintöjä, mutta emme ole kyenneet tuotteistamaan niitä. Joku muu on vienyt hyödyn. Tämä ongelma on korjattava.

Paras tae sille, että pääsee mukaan myös muualla kehitettyjen ajatusten hyödyntämiseen, on olla itse mukana kehittämässä. Tähän kansainväliseen yhteistyöhön tarvitaan korkeatasoista osaamista. Jos aikoo vain katsella patenttien suojaamia keksintöjä sivusta tai ostaa kalliita lisenssejä, saattaa tipahtaa kehityksen kelkasta. Voittaja vie yhä kaiken: se, jolla on ensimmäisenä käytössä uusia ideoita, hyötyy eniten.

Sinänsä kopiokoneen käyttö on tuttu ajatus; se kulkee nimellä parhaat käytännöt. Joku jossakin on tehnyt oivalluksen, joka ratkaisee tietyn toimialan ongelmia tietynlaisessa organisaatiossa tiettynä aikana juuri tietynlaisella porukalla.   Nämä ihmiset ovat tehneet keskuudessaan mullistavan keksinnön, joka on saanut heidät niin motivoituneiksi, että melkeinpä mikä tahansa toimintatapa onnistuisi sillä innolla. Kun tämä käytäntö kopioidaan muualle, liekki on jo sammunut, aika ja paikka ovat toiset.  Paras käytäntö on yksi käytäntö muiden joukossa.

Kun organisaatioissa ehdottaa esimerkiksi jotakin uutta sosiaalista keksintöä, ehdottajalta kysytään, missä tätä on aikaisemmin kokeiltu. Kun vastaa, että idea on upouusi, sen todennäköisesti haudataan. Sen toimivuudestahan ei ole mitään takeita. Jos joka paikassa toimitaan samalla tavalla, en ymmärrä, miten uusia oivalluksia koskaan kehitellään toimiviksi innovaatioiksi. Parasta on apinoida muiden tekemisiä.

Miksi ekonomistit suosittelevat, että meistä tulisi bulkki-innovaatioiden kopioijia? Raportin tekijät arvioivat asioita tuottavuuden kasvun näkökulmasta lyhyellä aikavälillä. He eivät tunnu pohtivan, mitä kopioijan identiteetin omaksuminen vaikuttaa ihmisen sisäiseen motivaatioon ja sitä kautta tuottavuuteen pitkällä aikavälillä. Ihminen tarvitsee uuden luomisen kokemusta, jotta työ tuntuisi perustavalla tavalla merkitykselliseltä. Entä jos professorien toimenkuvaan kuuluisi pelkästään muiden ideoiden imitoiminen ja näiden ideoiden vähäinen kehittäminen?

Ekonomistit ovatkin vuosikausia syytelleet toisiaan juuri tästä. Puhutaan zombie-taloustieteestä. Paul Krugmanin torakkavertaus viittaa samaan asiaan. Zombie-ajattelun mukaan taloustieteessä on ideoita, jotka on moneen kertaan osoitettu vääriksi, mutta aina ne nousevat ylös ja omaksutaan uudella innolla. Toisin sanoen: parhaat ideat eivät voita. Huonoimmat voittavat. Välillä ne unohtuvat, mutta ennen pitkää joku herättää ajatusvainajan uuteen elämään.

Kirjailija

Turku ja torin idoli

”Professorien sanoma saisi johtaa tekoihin” ot...

Lue lisää

Vanhurskasta vihaa?

”Professorien sanoma saisi johtaa tekoihin” ot...

Lue lisää

Valta sielujen yli

”Professorien sanoma saisi johtaa tekoihin” ot...

Lue lisää

On 0 kommentit