Parempi yhteiskunta
Yllättävä luottamus
28.2.2014
0

Mitä uutta ja mielenkiintoista voisi löytää kirjasta, jonka nimi on Luottamus? Kun Harvardin valtiotieteilijä Robert Putnam julkaisi sosiaalista pääomaa koskevat tutkimuksensa 1990-luvulla[1], luottamuksesta puhuttiin Suomessakin joka notkossa ja saarelmassa. Paljon toistettuna luottamuksesta tuli tyhjyyttään kaikuva käsite. Näin käy kaikille sanoille, joita yhä uudestaan turhaan lausutaan.

Mikael Pentikäisen Luottamus (Otava 2014) on suuri yllätys.  Mies tuntuu olevan tosissaan. Juuri se järkyttää. Lukijana huomaan, että olen huomaamattani kyynistynyt. En ole luottanut luottamukseen enää vuoskymmeniin. Kun alun perin luottaa liikaa ja vääriin ihmisiin, voikin lakata luottamasta silloinkin kun olisi perusteita luottaa. Olen koettanut paikata puutetta antamalla anteeksi jo etukäteen: ihmislajin edustajat tekevät parhaansa, mutta se on kovin vähän. Luottamus kysyy paitsi hyvää tahtoa myös kykyjä. Vaikka ihmisparka parasta haluaisikin, hän ei aina yllä aikomustensa tasalle.

Kirjan luettuani herkistyin luottamukselle siinä määrin, että sana hyppii esiin joka ainoasta uutisesta ja lehtien kaikilta sivuilta. Ukrainan tilanteesta ei saa selvää, koska ei tiedä, ketkä ovat valmiit yhteistyöhön minkäkin asian hyväksi. Kokoomuksessa on menetetty luottamus dokumentaristiin, joka teki elokuvaa vaalikampanjasta. Niinpä keskustelu epäluotettavaksi epäillyn dokumentin tekijän kanssa on salaa nauhoitettu – ilmeisesti luotettavan toiminnan esimerkkinä. Kuluttajien luottamusta talouteen mitataan harva se päivä.

Pentikäinen puurtaa aiheensa parissa termiitin tavoin. Hän käsittelee perusteellisesti luottamuksen olemuksen, itseluottamuksen, elämän organisaatioissa, johtamisen, yhteiskunnalliset instituutiot. Luottamus taloudellisen toiminnan taustatekijänä saa ansaitun huomion. Havainnollistavia henkilökohtaisia kokemuksia on kiitettävän runsaasti.  Selviää sekin, miksi ”hallitus on kuin persilja”. (Enpä kerro!)

Vaikka kirja käsitteleekin aiheensa kattavasti, olisin silti saattanut antaa teokselle toisen nimen. Se voisi olla vaikkapa Sanotun summa: mediavaikuttajan näkökulma. Tätä otsikkoa Pentikäinen ei varmaankaan hyväksyisi, koska se tekisi miehestä itsestään liian suuren numeron. Pentikäinen henkilönä menee mielellään asioiden taakse eikä niiden eteen. Voisin kaupata toistakin otsikkoa: Johtajuuden perusta.  Nimi auttaisi kirjaa hakeutumaan niiden käsiin, jotka voisivat hyödyntää johtamisoppia työssään. Pentikäinen on luonut oman johtamisfilosofiansa, jota on turha ujostella. Kirja täyttää myös monta hyvän oppikirjan kriteeriä.

Kirja synnyttää uuden lukutavan monille asioille yhteiskunnassa. Kun luottamuksen merkitys avautuu, käy samalla tuskallisen ilmeiseksi, mitä luottamuksen puuttuminen merkitsee. Yksilöiden ja yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaa alkaa katsella toisin silmien: lisääkö vai vähentääkö tuokin toiminta luottamusta? Milloin pitää luottaa ja milloin ei saa luottaa? Olenko varmasti pitänyt huolen siitä, että itse olen luotettava kaikilla elämän saroilla? Heikkohermoisten ei ehkä pitäisi lukea kirjaa ollenkaan. Muiden pitäisi ryhtyä toimeen välittömästi.

Jotakin yhteiskunnastamme kertoo sekin, että jotkut ovat ennättäneet leimata kirjan vaalikirjaksi. Poliittisten toimijoiden arvostus on heikossa kurssissa. Vaalikirjan leiman pitäisi ilmeisesti vähentää luottamusta sanoman arvoon. Vaalikirja merkinnee tarkoitushakuista teosta, jolla on tarkoitus muokata mieliä mainoksen tapaan, jolloin puheena oleva asia jää taustalle. Lukija voi itse tehdä omat päätelmänsä. Itse päättelen, että jokaisen EU-vaalien ehdokkaan kannattaisi kirjoittaa vastaava vaalikirja.  Jos on rahkeissa varaa.

Pitäisikö minunkin vielä ruveta uudestaan luottamaan?  Pentikäinen päättää kirjansa esipuheen haastavasti: ”Luottaminen on päätös. Se on joskus vaikea päätös, mutta se voi muuttaa oman maailman.” Kirjan lopussa olen vakuuttunut enemmästäkin: luottamus voi muuttaa koko maailman. Jos tässä vielä uskaltaisi..

 

 

 

 

 

 



[1] Bowling Alone: America’s Declining Social Capital 1995

 

Kirjailija

Turku ja torin idoli

Mitä uutta ja mielenkiintoista voisi löytää ki...

Lue lisää

Vanhurskasta vihaa?

Mitä uutta ja mielenkiintoista voisi löytää ki...

Lue lisää

Valta sielujen yli

Mitä uutta ja mielenkiintoista voisi löytää ki...

Lue lisää

On 0 kommentit